mikiher's review against another edition
4.0
A nice book in the light and cynical spirit of the rest of the series, as well as a good, well rounded, ending to it. Recommended for those who liked the previous instalments.
piercedkl's review against another edition
adventurous
dark
mysterious
fast-paced
- Plot- or character-driven? A mix
5.0
pacardullo's review against another edition
3.0
Decent ending, but it felt a little rushed at the end, especially for the finale of a series. 3.5 stars
thomcat's review against another edition
5.0
Powerful ending to an excellent series, the Sixth Watch brings together elements from all five previous books, nesting them like матрёшка dolls. Many strong characters are on the stage, and all are changed by the events and conclusion.
The first novel of the series was published 20 years ago (1998) in Russia, finally appearing in the US in 2005. Later novels were translated more quickly as the author and series gained a strong following. Each of the novels (including this one) is broken into three parts, and at the beginning, each could stand alone as a story. My first impression is that these three would not.
While the main character is Anton Gorodestky, a key character in the last four books is his daughter Nadya. By the time of this story she is fourteen. Some of her actions lighten the story, and I recognize some of her in my own daughter. It does feel as if her mother, Svetlana, takes less of a role in this book. Also greatly reduced are the references to music, which provided commentary and aided decisions in the earlier books.
Reading these books as they've become available means loss of the details of the earlier books over time. The first several have recently been republished with a common cover theme, and I just found the first one to match the series in a used book store. I look forward to reading it soon and providing an actual review to this excellent book.
The first novel of the series was published 20 years ago (1998) in Russia, finally appearing in the US in 2005. Later novels were translated more quickly as the author and series gained a strong following. Each of the novels (including this one) is broken into three parts, and at the beginning, each could stand alone as a story. My first impression is that these three would not.
While the main character is Anton Gorodestky, a key character in the last four books is his daughter Nadya. By the time of this story she is fourteen. Some of her actions lighten the story, and I recognize some of her in my own daughter. It does feel as if her mother, Svetlana, takes less of a role in this book. Also greatly reduced are the references to music, which provided commentary and aided decisions in the earlier books.
Reading these books as they've become available means loss of the details of the earlier books over time. The first several have recently been republished with a common cover theme, and I just found the first one to match the series in a used book store. I look forward to reading it soon and providing an actual review to this excellent book.
milaarquen's review against another edition
5.0
It´s a great end for a fantastic series. Made me cry a little bit...
*I´ve lost my access to my goodreads' account for a fair amounf of months, so the dates (started and finished) are all wrong*
*I´ve lost my access to my goodreads' account for a fair amounf of months, so the dates (started and finished) are all wrong*
larkspire's review against another edition
3.0
A fitting end to the series to be sure, but a bit too neat and tidy in bringing back just about every character who was important in previous books, even some of the ones who are supposedly gone forever. But this does wrap the series up more neatly than other books have (except the first), which was needed. I'd be interested in a series about lower-level others grappling with relatively ordinary problems, now that the power creep problem that half this series had has been conclusively dealt with.
msaari's review against another edition
3.0
Sergei Lukjanenkon sarjan edellisestä kirjasta on jo viisi vuotta. Siinä sivussa sarja on näemmä saanut nimenkin: se on nykyään Varjojen valtakunta. Vielä viisi vuotta sitten nimitin sitä vain Yöpartio-sarjaksi. Tässä osassa "Partio" on muutenkin vaihtunut "Vartioksi", mikä on hitusen kummallista. Näköjään uusiin ääni- ja e-kirjalaitoksiin vanhoista kirjoista on tehty sama muutos, eli Yöpartion uusi laitos on Yövartio.
Yhtä kaikki kyseessä on nimensä mukaisesti kuudes osa sarjaa ja tarina jatkuu sen verran kiinteästi aikaisemmista osista, että sitä ei missään nimessä kannata lukea, jos ei ole lukenut kaikkia aikaisempia osia oikeassa järjestyksessä. Moskovan Yövartio on organisaatio, jossa valon puolella olevat Muihin kuuluvat – velhot, noidat, vampyyrit, ihmissudet – suojelevat ihmisiä pimeyden puolen Muihin kuuluvilta. Vartiot ylläpitävät hienovaraista tasapainoa.
Nyt tasapainoa järkyttää tuntematon vampyyri, joka riehuu Moskovan kaduilla ja hyökkää viattomien ohikulkijoiden kimppuun. Vartiossa keksitään, että uhrien nimistä muodostuu viesti, joka on osoitettu Anton Gorodetskille, Moskovan Yövartion suurvelholle ja kirjasarjan päähenkilölle. Kun asiaa tutkitaan, paljastuu että kyseessä on muinaisen jumalan paluu maan päälle. Ennustusten perusteella näyttää siltä, että koko maailman tuhoutuminen on edessä, jos jumalaa ei pysäytetä. Tehtävään tarvitaan Kuudes vartio – harmi vain, että kukaan ei enää muista, ketä tähän mystiseen vartioon kuuluu. Anton Gorodetskillä ja Moskovan vartioilla riittää siis puuhaa, kun erinäisiä voimakkaita ja erimielisiä Muihin kuuluvia tahoja pitää haalia yhteen pelastamaan maailma, jota kaikki eivät välttämättä halua edes pelastaa.
Kuudes vartio on tuttua tavaraa: on erilaisia yliluonnollisia olentoja, jännittävää toimintaa, huumoriakin. On taas mukava tavata tutut päähenkilöt ja itse juoni on ihan hyvä. Valitettavasti kirjassa on myös suorastaan seksististä naiskuvaa ja Lukjanenkon vihamielisyys Ukrainaa kohtaan paistaa sivuilta läpi jonkin verran. Lukjanenko on vankka Krimin miehityksen kannattaja, eikä olisi halunnut kirjojaan julkaistavan ukrainaksi. Kun itse Putin sanoi, että on tarpeellista levittää laadukasta venäläistä kirjallisuutta Ukrainaan, eikä suinkaan vetäytyä pois, Lukjanenko lakkasi vastustelemasta. Että sellainen suositus, ei tämä nyt varsinaisesti lisää haluani lukea Lukjanenkoa jatkossa.
Tämän piti jo olla viimeinen osa sarjaa, Lukjanenkon oli tarkoitus jättää kirjojen maailma muiden kirjailijoiden käyttöön. Nähtävästi Lukjanenko on sittenkin aloittanut vuonna 2021 vielä uuden osan sarjaan. Ikuinen vartio jatkaa tarinaa, koska Kuudes vartio jättää tilanteen sittenkin liian kiinnostavalla tavalla kesken. Minä taidan kuitenkin jättää tähän, sarjasta olisi luultavasti jäänyt minulle parempi maku ilman tätä kirjaa.
Yhtä kaikki kyseessä on nimensä mukaisesti kuudes osa sarjaa ja tarina jatkuu sen verran kiinteästi aikaisemmista osista, että sitä ei missään nimessä kannata lukea, jos ei ole lukenut kaikkia aikaisempia osia oikeassa järjestyksessä. Moskovan Yövartio on organisaatio, jossa valon puolella olevat Muihin kuuluvat – velhot, noidat, vampyyrit, ihmissudet – suojelevat ihmisiä pimeyden puolen Muihin kuuluvilta. Vartiot ylläpitävät hienovaraista tasapainoa.
Nyt tasapainoa järkyttää tuntematon vampyyri, joka riehuu Moskovan kaduilla ja hyökkää viattomien ohikulkijoiden kimppuun. Vartiossa keksitään, että uhrien nimistä muodostuu viesti, joka on osoitettu Anton Gorodetskille, Moskovan Yövartion suurvelholle ja kirjasarjan päähenkilölle. Kun asiaa tutkitaan, paljastuu että kyseessä on muinaisen jumalan paluu maan päälle. Ennustusten perusteella näyttää siltä, että koko maailman tuhoutuminen on edessä, jos jumalaa ei pysäytetä. Tehtävään tarvitaan Kuudes vartio – harmi vain, että kukaan ei enää muista, ketä tähän mystiseen vartioon kuuluu. Anton Gorodetskillä ja Moskovan vartioilla riittää siis puuhaa, kun erinäisiä voimakkaita ja erimielisiä Muihin kuuluvia tahoja pitää haalia yhteen pelastamaan maailma, jota kaikki eivät välttämättä halua edes pelastaa.
Kuudes vartio on tuttua tavaraa: on erilaisia yliluonnollisia olentoja, jännittävää toimintaa, huumoriakin. On taas mukava tavata tutut päähenkilöt ja itse juoni on ihan hyvä. Valitettavasti kirjassa on myös suorastaan seksististä naiskuvaa ja Lukjanenkon vihamielisyys Ukrainaa kohtaan paistaa sivuilta läpi jonkin verran. Lukjanenko on vankka Krimin miehityksen kannattaja, eikä olisi halunnut kirjojaan julkaistavan ukrainaksi. Kun itse Putin sanoi, että on tarpeellista levittää laadukasta venäläistä kirjallisuutta Ukrainaan, eikä suinkaan vetäytyä pois, Lukjanenko lakkasi vastustelemasta. Että sellainen suositus, ei tämä nyt varsinaisesti lisää haluani lukea Lukjanenkoa jatkossa.
Tämän piti jo olla viimeinen osa sarjaa, Lukjanenkon oli tarkoitus jättää kirjojen maailma muiden kirjailijoiden käyttöön. Nähtävästi Lukjanenko on sittenkin aloittanut vuonna 2021 vielä uuden osan sarjaan. Ikuinen vartio jatkaa tarinaa, koska Kuudes vartio jättää tilanteen sittenkin liian kiinnostavalla tavalla kesken. Minä taidan kuitenkin jättää tähän, sarjasta olisi luultavasti jäänyt minulle parempi maku ilman tätä kirjaa.
gadrial's review against another edition
adventurous
dark
mysterious
tense
fast-paced
- Plot- or character-driven? Plot
- Strong character development? It's complicated
- Loveable characters? It's complicated
- Diverse cast of characters? It's complicated
- Flaws of characters a main focus? Yes
5.0
jarichan's review against another edition
4.0
Nun habe ich die Hauptreihe also durch... Ein krönender Abschluss, ein grossartiges Lesevergnügen. Nicht jeder Autor schafft es, seine Reihe so gut abzuschliessen. Es geschieht eines, vieles geht Schlag auf Schlag und natürlich werden endlich alle Stränge der vorherigen Bände zusammengeführt.
Lukianenko hat wirklich viel über den Aufbau seiner Serie nachgedacht und Schritt für Schritt alles Wichtige in die Geschichte einfliessen lassen. Wie wichtig manche Dinge sind, erfährt der Leser selbst aber erst im Abschlussband.
Nach all den Jahren verlasse ich Anton mit einem lachenden und einem weinenden Auge. Es war eine schöne Zeit, an die ich oft zurückdenken werde.
Lukianenko hat wirklich viel über den Aufbau seiner Serie nachgedacht und Schritt für Schritt alles Wichtige in die Geschichte einfliessen lassen. Wie wichtig manche Dinge sind, erfährt der Leser selbst aber erst im Abschlussband.
Nach all den Jahren verlasse ich Anton mit einem lachenden und einem weinenden Auge. Es war eine schöne Zeit, an die ich oft zurückdenken werde.