Reviews with content warning for Sexism - The City We Became

were bad, but I was willing to give Jemisin more of a chance because sometimes it takes more than one time showing a character to work through complicated issues. Then the fact that making buildings accessible makes them "not New York enough"

so that the enemy can attack them

made me pause reading. I usually read a few reviews when I'm considering quitting a book. What I found out is that

the treatment of the Staten Island character gets even worse

. I'm not willing to invest more time in this series based on that, and I'm reconsidering whether I ever read other Jemisin books.

Content Warnings

book_gremlin42's review against another edition

Go to review page

adventurous reflective tense fast-paced

Plot- or character-driven? A mix
Strong character development? Yes
Loveable characters? Yes
Diverse cast of characters? Yes
Flaws of characters a main focus? It's complicated

5.0

Content Warnings

heini's review against another edition

Go to review page

dark hopeful medium-paced

Plot- or character-driven? Character
Strong character development? N/A
Loveable characters? N/A
Diverse cast of characters? Yes
Flaws of characters a main focus? It's complicated

Suomennos oli hämmentävä. Ehkä ne ovat tyylikeinoja tai en vain ymmärtänyt, mutta lukukokemusta haittaa, kun jatkuvasti ilmaisut särähtävät korvaan. Puhutaan jonkun ensimmäisestä rodeosta; henkilö, jota alkuperäisteoksessa kuvaillaan ja nimitetään sanoilla 'strawberry blond man-bun' suomennetaan mansikanvaaleaksi hipster sämpyläksi; yleinen kirosana on paskapökäle ja joku on hullumpi kuin lepakonpaska (batshit crazy?).

Itse kirjasta: Seuraamme New York Cityn kaupunginosien ihmisavatareja, jotka ilmentävät suurkaupungin monimuotoisuutta.
Hahmot olivat mukavan ristiriitaisia ja oli mielenkiintoista, kuinka välillä ihmisen kauheista piirteistä tuli ominaisia ja "hyödyllisiä", osa tarvittavaa kokonaisuutta.
Tarina oli värikkäiden kertojiensa vuoksi hauska ja myös sivuhenkilöt olivat huippuja,

(eräs lempparihahmoni oli perinteisen Checker-taksin kuljettaja Madison, tosin luultavasti siksi, että kuvittelin hänet Roundabout-pelin Georgioksi ("the worlds first revolving limousine driver"). Heillä oli samanlaista hällä-väliä ja auttamisen asennetta.

Valkoinen ja kirkkaus oli pahuuden ilmikuva, mikä on tietysti myös käänteinen kerrontaperinteen musta/pimeys=paha logiikalle, jota on ihonväriinkin sovellettu.
Kirjan yksi ydinkuvaus on, kuinka ennakkoluulot ja oletukset tuhoavat meitä (yksilöitä, yhteisöjä, yhteiskuntia) sisältä päin ja vain ruokkivat yhteisiä vihollisiamme.

Pelko, että ihmisyys tuhotaan kosmisessa maailmojen sodassa / pelko, joka syntyy kaikesta siitä "normaalista" tai normaaliksi hyväksystä (kauheista ja epämukavista asioista), jota arkemme ihmisinä ihmisten keskellä on.

Content Warnings

salemander's review against another edition

Go to review page

5.0

i really didn’t know if i was gonna like this one but nk jemisin DOES NOT MISS !!! this was such a fun and cheesy and action packed read and the audiobook was a whole theatrical production! this gave me the same feeling as reading percy jackson and american gods did when i was a kid, on the edge of my seat half the time and laughing the other half. and the characters are just so loveable and fully formed, what’s not to love!

Content Warnings

averyt121's review against another edition

Go to review page

Plot- or character-driven? Plot
Strong character development? No
Diverse cast of characters? Yes

3.5

Content Warnings

More...