A review by lukija
Top Girls by Non Worrall, Caryl Churchill, Bill Naismith

4.0

Olen lukenut muutaman Caryl Churchillin näytelmän. Valitettavasti en ole yhtäkään nähnyt livenä. Hänen tekstinsä vaikuttavat usein tuovan esiin taitekohtia, solmukohtia, sokeita pisteitä yhteiskunnissa ja etenkin ihmisten välisissä suhteissa. Ei sinänsä yllättävää näytelmäformaatille, mutta Churchillillä tämä on erityisen vahvaa sen lisäksi että näitä solmuja tai sokeita pisteitä ei ratkaista näytelmän sisällä vaan ne jätetään lukijalle/katsojalle pohdittavaksi. Konfliktit kuljettavat Churchillin tekstejä ja henkilöhahmot ovat usein virkistävän kompleksisia ja/tai monitulkintaisia ja yllätyksellisiä. — Top Girls julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1982. Siinä on kolme näytöstä. Ensimmäisessä on joukko historiallisia (unohdettuja) naisia, jotka keskustelevat illallisella elämästään. Toisessa ja kolmannessa näytöksessä eletään näytelmän kirjoittamisajankohdan (1980-luvun alku) aikoihin: kaksi sisarusta, kaksi erilaista elämää. Toinen heistä on jäänyt kotiseudulle ja toinen ei luoden nousujohteista uraa. Ja sitten on yksi angstinen teinitytär. — Churchill tuntuu kirjoittavan näytelmiä, joista jää epämukava olo (kuten Cloud 9). Henkilöhahmoihin haluaa mieltyä tai jopa samaistua, mutta sitten heistä paljastuu jotakin epämiellyttävää. Pidän tästä kompleksisuudesta. Puolia riitojen tai konfliktien välillä ei ole helppo valita. Näytelmä tuo esille naisten erilaisia rooleja ja esittää mahdollisuuksia ja esteitä tasa-arvoon sukupuolten välillä. Top Girls avautui minulle pohdintojen verkostona, joka etäältä katsottuna on hyvin kompleksinen ja luultavasti myös ratkaisematon.