A review by valkeakuulas
Namiyan puodin ihmeet by Keigo Higashino

hopeful lighthearted reflective medium-paced
  • Plot- or character-driven? Plot
  • Strong character development? Yes
  • Loveable characters? It's complicated
  • Diverse cast of characters? Yes
  • Flaws of characters a main focus? Yes

4.5

Namiyan puoti alkaa melko tavanomaisissa merkeissä ja hyvin lyhyin sanoin kolme alun "iloista ryöväriä" saavat erilliset persoonat ja heidän tarinaansa jää kiinni. Sen jälkeen mennäänkin eteenpäin hieman hämääntyvissä tunnelmissa, ennen kuin kirjan rakenteesta ja juonenpäästä saa kiinni. Eri aikatasoissa liikkuva ja ovelasti kaikki tarinat yhteen saattava kirja on erilainen, ehkä jopa upeasti erilainen siitä tavallisesta kirjallisuudesta jota yleensä lukee. Tämän kirjan kohdalla jäin miettimään myös tähdityksen merkitystä: kirja jää mieleen ja lukemien jälkeen tarinaa pohtii vielä tovin ja tähditys saattaa luonnostaan muuttua ja ajelehtia, mitä kauemmin tarinaa ajattelee.

Toki sävy on juuri sopivasti pintaliitoinen ja yleismaailmallinen, jolloin jokainen lukija voi nostaa esille niitä isoja opetuksia, joita lukukokemus juuri kullekin lukijalle suo. Itselle nousi esitellyistä ihmiskohtaloista selkeästi suosikiksi vanhempiensa älyttömyyksien jalkoihin jäävä nuori Beatles-fani. Vaikka tarina, ja melko moni esitellyistä tarinoista, traagisia ovatkin, jää lopputunnelma kirjassa lukijan mieleen melko valoisana.

Erityisesti japanilainen perhe- ja muistokulttuuri on huomionarvoista teoksessa. Kuolleiden ja sattumanvaraisuuksien risteily ajassa ja paikassa eroaa melko huomattavasti suomalaisesta katsantokannasta, vaikka lakoninen ja fatalistinen asenne suomessakin melko hyvin tunnetaan. Kirja on ehdottomasti maagisen realismin ja japanilaisen kulttuurin ystäville.