Scan barcode
A review by elemmakil
Arde el monte de noche by Juan Tomás Ávila Laurel
3.0
Tavoitteeni lukea kirja joka maasta vei minut tällä kertaa päiväntasaajanguinealaisen kirjan pariin, joka ilmeisesti on suomennetukin nimellä Yössä vuori roihuaa. Löysin kenties Espanjan viimeisen painetun kopion eräästä barcelonalaisesta kirjakaupasta, jossa sitä pidettiin ystävällisesti minulle varattuna kuukauden verran, siihen asti kun pääsin maahan ja kaupunkiin.
Minä-muodossa kerrottu kirja oli todella raskas lukea siihen asti, kun tajusin sen jäljittelevän suullista kertomusta kirjallisessa muodossa. Sen jälkeen se oli enää melko raskas! Eestaas soutava, loputtomilta tuntuviin asioiden toistoihin ja sivutarinoihin kiertyvä ja eksyvä teos oli melkoinen lukuelämys, niin hyvässä kuin pahassa. Kirjan maailma oli uppo-outo sekin, siinä kurjissa oloissa elävät ihmiset asuvat syrjäisellä saarella, ja 1900-luvun (vai 2000-luvun?) läntinen maailma pilkahtelee ainoastaan joissain kalastusaluksilta ostetuissa tuotteissa, kuten kerosiinissa, nailonista tehdyissä kalaverkoissa, lääkkeissä ja tupakka-askeissa. Annobóniin ei kuulu kurjuutta kummempaa.
Minä-muodossa kerrottu kirja oli todella raskas lukea siihen asti, kun tajusin sen jäljittelevän suullista kertomusta kirjallisessa muodossa. Sen jälkeen se oli enää melko raskas! Eestaas soutava, loputtomilta tuntuviin asioiden toistoihin ja sivutarinoihin kiertyvä ja eksyvä teos oli melkoinen lukuelämys, niin hyvässä kuin pahassa. Kirjan maailma oli uppo-outo sekin, siinä kurjissa oloissa elävät ihmiset asuvat syrjäisellä saarella, ja 1900-luvun (vai 2000-luvun?) läntinen maailma pilkahtelee ainoastaan joissain kalastusaluksilta ostetuissa tuotteissa, kuten kerosiinissa, nailonista tehdyissä kalaverkoissa, lääkkeissä ja tupakka-askeissa. Annobóniin ei kuulu kurjuutta kummempaa.