A review by elemmakil
Musta tulee isona valkoinen by Jani Toivola

4.0

Jani Toivola sanoo kirjan alussa, että tämä kirja ei ole elämäkerta, vaan kirja ihmisenä olemisesta. Kirjan voisi lukea myös kokoelmaksi esseitä, joskin sellaiseksi, jossa on draaman kaari ja joka etenee kronologisesti. Esseiden aiheeksi voisi ajatella sellaisia asioita kuin ulkopuolisuus, suomalaisuus, erilaisuus, poliittisen järjestelmän uskottavuus ja uskallus omaan tekemiseen, mutta ennen kaikkea lähestyminen toisiin ihmisiin, ja ehkä varsinkin siihen mikä pelottaa ja tuntuu vieraalta. Toivola aitoudellaan ja avoimuudellaan sai minut miettimään omaa asennoitumistani omaan tekemiseeni sekä muihin ihmisiin sekä lukemisen aikana että nyt jälkeenpäin. Tässä ehkä yksi tärkeimmistä ajatuksista kirjassa: Pahinta on astua huoneeseen, ja huomata, ettei kukaan katso sinua kunnolla silmiin eikä varsinkaan halua joutua puheisiin kanssasi. [...] Aina kannattaa kuitenkin ottaa mieluummin riski ohimenevästä nolouden tunteesta, kuin katsoa vieraan ihmisen ohi ja keskittyä vain niihin, jotka edustavat itselle tuttua ja turvallista elämää. Ohi katsominen on ehdottomasti yksi väkivaltaisimmista tavoista jättää ihminen ulkopuolelle ja ilman omaa ääntä. Hiljaisuutta vastaan on vaikea argumentoida. Jani Toivola on rikkonut tuon hiljaisuuden, toivottavasti me muutkin osaamme.