Scan barcode
A review by yopoydan_kirjat
3 etsivää ja kauhujen linna by Robert Arthur
3.0
Carolyn Keenen Neiti etsivät olivat minunkin lapsuudessani tyttöjen suosikkiteoksia. Minua ne eivät kuitenkaan kiinnostaneet, vaan luin mieluummin Merja Jalon Nummelan ponitallilaisten seikkailuista, jotka saivat useinkin salapoliisiromaaneista tuttuja juonenkäänteitä. Luin myös kaikki Kolmen etsivän tutkimukset, jotka koulun pihalle saapuvasta kirjastoautosta löysin.
Tuohon aikaan niiden kirjoittajaksi oli merkitty Alfred Hitchcock, mutta oikeasti sitä on kirjoittanut useampi henkilö. Sarjan osat 1-9 ja 11 on kirjoittanut Robert Arthur. En muista enää tarkalleen, olenko lukenut Kauhujen linann aikaisemmin, mutta ainakin sen vanhempi tuntuu hyvin tutulta.
Jupiter "Jupe" Jones asuu romutarhan omistavan setänsä ja tämän vaimon kanssa. Hän on hieman tukeva, hyvin tiedonjanoinen nörttipoika. On hänen ideansa perustaa etsivätoimisto kahden kaverinsa kanssa, mikä tekee hänestä operaatioiden aivot. Pete Crenshaw on joukon urheilullisin ja Bob Andrews on silmälasipäinen lukutoukka.
Jupiter on osallistunut akuankkamaiseen kisaan, jossa on arvattava kuinka monta papua lasipurkissa on. Voittaja saa käyttöönsä Rolls Roycen ja kuljettajan kuukaudeksi. Kuinka ollakaan. Jupiter voittaa sen. (Tuo auto oli mielikuvissani hieno limusiini, sillä en tiennyt ollenkaan millainen se on oikeasti.) Kuljettaja on brittiläinen Worthington, joka paljastuu kiinnostavammaksi kuin ensisilmäyksellä voisi kuvitella.
- Tuota - me emme ole niin hienoja ja arvokkaita kuin ne joita tavallisesti kyyditsette, Jupiter tunnusti. - Ja saatamme pyytää ajamaan aika epätavallisiin paikkoihin... Tämä ehkä selittää.
Hän ojensi Worthingtonille Kolmen etsivän edustuskortin, ja Worthington tutki sitä vakavana.
- Luulen ymmärtäväni, sir, hän sanoi. - Tämän kertainen komennus vaikuttaa sangen lupaavalta. On hauska kyyditä vaihteeksi nuoria ja seikkailunhaluisia ihmisiä. Enimmäkseen minulla onkin ollut vanhoja ja varovaisia. (s. 21)
Kolmen etsivän ensimmäinen tehtävä ei ole heille suoranaisesti annettu, vaan Jupiter on kuullut erään Hollywood-elokuvaohjaajan etsivät kuvauspaikaksi kartanoa, jossa kummittelee oikeasti. Hän pyytää kirjastossa osa-aikaisena työskentelevää Bobia etsimään tietoa kartanosta, joka kulkee nimellä Kauhujen linna, sillä tekemällä palveluksen kuuluisalle ohjaajalle, heidän etsivätoimistonsa saisi julkisuutta ja uusia tapauksia tutkittavaksi.
Kauhujen linnan nimi oli aluksi Terrilin linna, sen rakennuttajan Stephen Terrilin mukaan. Mies oli ollut tunnettu mykkäelokuvien näyttelijä, jonka rooleihin kuuluivat niin merirosvot, ihmissudet, vampyyrit kuin "elävät ruumiit". Osa linnan rakennusmateriaaleista on kerätty ympäri maailmaa rakennuksista, joissa uskottiin kummittelevan, mm. seinähirsiä japanilaisesta temppelistä ja kiviä Reinin varrella olevasta linnasta.
Kun mykkäelokuvat jäivät teknologian kehittymisen myötä pois muodista ja Terril siten työttömäksi, hänen autonsa löydettiin ruttaantuneena vuoristoisen rantatien varrelta, mutta hänen ruumistaan ei. Epäiltiin, että Terril oli ajanut tahallaan alas vuorelta, sillä hän oli jättänyt työhuneensa pöydälle kirjeen, jossa kiroaa linnansa ja uhkaa jäädä sinne kummittelemaan. Eikä kukaan ole ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen voinut viipyä linnassa koko yötä.
Kolme etsivää tekee tutkimuksiaan Kauhujen linnassa ja yrittää viipyä siellä pidempään kuin muut aikaisemmin. Kummitelulle löytyykin lopulta mielenkiintoinen syy, mutta sitä ennen pojat joutuvat moneen seikkailuun, joka palkitsee heidät uudella arvoituksella, johon liittyy änkyttävä papukaija.
Teos on kestänyt yllättävän hyvin aikaa, joten se sopii uudenkin sukupolven lukijoille, jotka haluavat kevyttä jännittystä. En tiennytkään, että näistä on otettu 2010-luvullakin uusia painoksia ja jälleen uudella kannella. Tämä onkin paras versio, millä olen sarjaa nähnyt,
Kolme etsivän tutkimuksia on ilmestynyt englanniksi yli 40 teosta ja Saksassa, jossa sarjaa ilmestyy edelleenkin, jo enemmän kuin alkuperäisiä osia. Itävallassa on ilmestynyt kaksi elokuvaakin poikien tutkimuksista.
Tuohon aikaan niiden kirjoittajaksi oli merkitty Alfred Hitchcock, mutta oikeasti sitä on kirjoittanut useampi henkilö. Sarjan osat 1-9 ja 11 on kirjoittanut Robert Arthur. En muista enää tarkalleen, olenko lukenut Kauhujen linann aikaisemmin, mutta ainakin sen vanhempi tuntuu hyvin tutulta.
Jupiter "Jupe" Jones asuu romutarhan omistavan setänsä ja tämän vaimon kanssa. Hän on hieman tukeva, hyvin tiedonjanoinen nörttipoika. On hänen ideansa perustaa etsivätoimisto kahden kaverinsa kanssa, mikä tekee hänestä operaatioiden aivot. Pete Crenshaw on joukon urheilullisin ja Bob Andrews on silmälasipäinen lukutoukka.
Jupiter on osallistunut akuankkamaiseen kisaan, jossa on arvattava kuinka monta papua lasipurkissa on. Voittaja saa käyttöönsä Rolls Roycen ja kuljettajan kuukaudeksi. Kuinka ollakaan. Jupiter voittaa sen. (Tuo auto oli mielikuvissani hieno limusiini, sillä en tiennyt ollenkaan millainen se on oikeasti.) Kuljettaja on brittiläinen Worthington, joka paljastuu kiinnostavammaksi kuin ensisilmäyksellä voisi kuvitella.
- Tuota - me emme ole niin hienoja ja arvokkaita kuin ne joita tavallisesti kyyditsette, Jupiter tunnusti. - Ja saatamme pyytää ajamaan aika epätavallisiin paikkoihin... Tämä ehkä selittää.
Hän ojensi Worthingtonille Kolmen etsivän edustuskortin, ja Worthington tutki sitä vakavana.
- Luulen ymmärtäväni, sir, hän sanoi. - Tämän kertainen komennus vaikuttaa sangen lupaavalta. On hauska kyyditä vaihteeksi nuoria ja seikkailunhaluisia ihmisiä. Enimmäkseen minulla onkin ollut vanhoja ja varovaisia. (s. 21)
Kolmen etsivän ensimmäinen tehtävä ei ole heille suoranaisesti annettu, vaan Jupiter on kuullut erään Hollywood-elokuvaohjaajan etsivät kuvauspaikaksi kartanoa, jossa kummittelee oikeasti. Hän pyytää kirjastossa osa-aikaisena työskentelevää Bobia etsimään tietoa kartanosta, joka kulkee nimellä Kauhujen linna, sillä tekemällä palveluksen kuuluisalle ohjaajalle, heidän etsivätoimistonsa saisi julkisuutta ja uusia tapauksia tutkittavaksi.
Kauhujen linnan nimi oli aluksi Terrilin linna, sen rakennuttajan Stephen Terrilin mukaan. Mies oli ollut tunnettu mykkäelokuvien näyttelijä, jonka rooleihin kuuluivat niin merirosvot, ihmissudet, vampyyrit kuin "elävät ruumiit". Osa linnan rakennusmateriaaleista on kerätty ympäri maailmaa rakennuksista, joissa uskottiin kummittelevan, mm. seinähirsiä japanilaisesta temppelistä ja kiviä Reinin varrella olevasta linnasta.
Kun mykkäelokuvat jäivät teknologian kehittymisen myötä pois muodista ja Terril siten työttömäksi, hänen autonsa löydettiin ruttaantuneena vuoristoisen rantatien varrelta, mutta hänen ruumistaan ei. Epäiltiin, että Terril oli ajanut tahallaan alas vuorelta, sillä hän oli jättänyt työhuneensa pöydälle kirjeen, jossa kiroaa linnansa ja uhkaa jäädä sinne kummittelemaan. Eikä kukaan ole ainakaan kahteenkymmeneen vuoteen voinut viipyä linnassa koko yötä.
Kolme etsivää tekee tutkimuksiaan Kauhujen linnassa ja yrittää viipyä siellä pidempään kuin muut aikaisemmin. Kummitelulle löytyykin lopulta mielenkiintoinen syy, mutta sitä ennen pojat joutuvat moneen seikkailuun, joka palkitsee heidät uudella arvoituksella, johon liittyy änkyttävä papukaija.
Teos on kestänyt yllättävän hyvin aikaa, joten se sopii uudenkin sukupolven lukijoille, jotka haluavat kevyttä jännittystä. En tiennytkään, että näistä on otettu 2010-luvullakin uusia painoksia ja jälleen uudella kannella. Tämä onkin paras versio, millä olen sarjaa nähnyt,
Kolme etsivän tutkimuksia on ilmestynyt englanniksi yli 40 teosta ja Saksassa, jossa sarjaa ilmestyy edelleenkin, jo enemmän kuin alkuperäisiä osia. Itävallassa on ilmestynyt kaksi elokuvaakin poikien tutkimuksista.